Kouluratsastuksen tarkoitus

Kouluratsastuksen kehityshistoriasta löytyy varmasti kattavampiakin teoksia, ja seuraavat kommentit ovat puhtaasti mielipiteitäni, eivätkä varsinaisia faktatietoja.

Miksi kouluratsastus on kehitetty? Minkä takia hevosen tulisi osata tehdä laukanvaihdot, piruetit, piaffet ja passaget, lisätty ravi tai ylipäätään mikään näistä nykyään tempuiksi asti jalostetuista liikkeistä?

Kouluratsastus on kehitetty hevosen jumppaamista varten. Hevosen kaikkia lihaksia kehitetään tasaisesti erilaisten eri lihaksiin vaikuttavien liikkeiden avulla. Avo- ja sulkutaivutus jumppaavat hevosen sisätakajalkaa, väistöt irroittavat lapoja ja opettavat jalkojen koordinaatiota, piaffe oli valmistelevat liike esim. levadeen, courbetteen tai caprioleen (jotka alunperin olivat taisteluliikkeitä)...

Hevonen ei ole luotu kantamaan painoa. Evoluutio on antanut sille selkään pitkän selkälihaksen, joka on liikelihas. Tämä lihas ei pysty kantamaan paljoakaan painoa ottaen huomioon, että hevosen sisälmykset ja selkäranka ovat jo sen varassa! Niinpä hevonen yleensä - väärin koulutettuna - siirtää painoaan enemmän eteen, etujaloille. Etujaloissa ei kuitenkaan ole minkäänlaista iskunvaimennusjärjestelmää. Tämän takia ylimääräinen paino, jota ratsastaja - ja entisaikaan vielä haarniska + aseet päälle - on, on opetettava hevonen kantamaan takaosallaan, sekä aktivoimalla hevosen vatsalihakset nostamaan pienempiä tukilihaksia kannattelemaan painoa. Lisää hevosen liikemekaniikasta löydät - perustellummin - täältä. (Sustainable dressage, collection and it's evasions)

Koska hevosen siis täytyy kantaa ylimääräistä painoa, on ihmisen tehtävä auttaa sitä suoriutumaan tästä. Tämän takia oikea istunta, joka häiritsee hevosta mahdollisimman vähän, sekä on itselle mahdollisimman mukava, on tärkeä.

Hevonen kesytettiin ihmiselle apulaiseksi. Ritariaikaisissa sodissa hyvä hevonen oli elintärkeä. Hevosen tuli olla kuuliainen, atleettinen ja kestävä. Ei auttanut kuin kouluttaa siitä sellainen. Erilaiset nykykouluratsastuksen liikkeet kehitettiin kehittämään hevosen staminaa, elastisuutta, lihasvoimaa. Jotta hevonen jaksaisi kantaa 70+ kiloisen ratsastajan ja päälle haarniskaa ym. sen tuli liikkua "koottuna" eli kantaa suuri osa painosta takana. Muuten hevosen käyttöikä oli kovin lyhyt. Jotta hevonen taistelun tuoksinassa olisi valmis tottelemaan taistelevan ratsastajansa toiveita, sen tuli olla äärimmäisen kuuliainen ja hyvin koulutettu. Piaffe lie kehitetty juuri levaden kaltaisia liikkeitä varten, jotka on ymmärtääkseni taas kehitetty taisteluita varten; vastustajaa potkaistiin päähän, suunnasta tai toisesta. Lisäksi voisin kuvitella, että jos hevonen, taistelijan pyytäessä sitä olemaan hetken paikallaan, piaffaa samalla, sen olisi helpompi taas jatkaa tästä eteenpäin raviin, kun se olisi valmiiksi liikkeessä ja koottuna.

Myöhemmin, kun tarve tämän kaltaiseen tarkkaan ja rajattuun koulutukseen hävisi, nämä liikkeet säilyivät lienee kuninkaiden hoveissa. Kun ihmiselle tuli tarpeeksi aikaa ja rahaa, hevonen välineistettiin ja alettiin harrastamaan välineurheilua, kilparatsastusta. Liikkeet otettiin jälleen laajaan käyttöön. Kiire saada kuusivuotias hevonen pakettiin luo mahdottoman yhtälön. "Suuret" sanovat että piaffen opettamiseen oikein kestää n. 6 vuotta, tai että silloin hevonen on vasta tarpeeksi voimakas tekemään tätä liikettä ratsastajan kanssa vaadittavat 15 askelta. Koska liikkeitä tehdään liikkeiden takia, ei niiden mahdollisen voimistavan luonteensa takia, on matkalla unohdettu liikkeiden perimmäiset tekniikat. Riittää että hevonen ravaa (jos aina edes sitä) paikallaan (samalla hajottaen omaa kehoaan hiljalleen), riittää että se heittää etujalkaa komeasti eteen. Riittää että sillä on niska (tai 3. niskanikama..) korkeimpana kohtana ja turpa luotiviivalla (tai takana)... Monesta on tingitty kilpailun nimeen. Aiemmin moiset tinkimiset olisivat voineet maksaa ratsastajan hengen. Nykyään ne maksavat vain "hevosen hengen" joka näkyy kipeytyminä, ja lyhentyneenä käyttöikänä aikana, jolloin ruokinta ja terveyden huolto voisi taata hevoselle reilusti yli 20 vuoden käyttöiän.

Toki täytyy tietyllä tavalla arvostaa ketä tahansa, joka on saanut opetettua hevosensa menemään edes jonkinsorttista piaffea tai passagea tahansa, mutta rajansa kaikella. Jokainen hevostaan kouluttava voi itse miettiä, mitä harrastukseltaan haluaa. Jos haluaa menestystä kilpakentillä, nykytrendin mukaan täytyy polle vetää pakettiin viisi- ja kuusivuotisluokkiin ja viimeistään kahdeksan-vuotiaana olla valmis kansallisiin.

Paljon näkee hevosia, joiden suut Vaahtoaa gp-radoilla. Siis vaahtoaa oikeasti. Kuolapallerot roiskuvat ryntäille. Tämä ei ole hyvä merkki. Sylkeä pitää erittyä, mutta ei vaahtoa. Kevyt vaalea vaahto on hyvä merkki, kun sitä on "huulipunana" juuri vain hevosen huulilla ja kevyt kerros kuolaimessa. Kaikki tämän yli tuleva johtuu jännittyneistä leuoista, jolloin väkisin luotisuoralla itseään pitävä hevonen pumppaa sylkirauhasiaan kokoajan.

Lisää perusteluja, tietoa ja pohdittavaa (englanniksi) löytyy yllä mainitusta linkistä. Suosittelen jokaista, joka kykenee ja on kanssani jokseenkin samaa mieltä, lukemaan sen. Suorastaan vaadin niitä, jotka ovat erimieltä, ja kykenevät, lukemaan sen.