Anatomiaa

Ihmisen selkäranka koostuu nikamista. Seitsemän niskanikamaa, joista ylimpänä on atlas, joka vastaa selkärangan liittymisestä pääkalloon ja pään nyökkäysliikkeistä, siis myös oikeasta leuan korkeudesta. Seuraavana on aksis-nikama joka vastaa pään kiertoliikkeistä. Sitten tulee 12 kpl rintanikamia joihin kylkiluut kiinnittyvät joustavalla rustolla, joka antaa periksi hieman hengitettäessä syvään. Viimeisenä on viisi lannenikamaa, joille kohdistuu valtava paino ja paine, kun koko yläruumis on kannettavana. Varsinkin jos selkäranka on väärässä asennossa paine on kipua aiheuttava!

Alin lannenikama liittyy ristiluuhun, joka on lantiossa takana sitoen lonkkaluut toisiinsa. Ristiluu liittyy lonkkaluihin rustojen välityksellä ja liitos on jonkin verran joustava. Nikamien väleissä on välilevyt, jotka antavat tilaa liikkua jonkin verran ja ottavat vastaan paineen. Jalat ovat kiinnittyneenä lantioon lonkkanivelillä.

Lonkkanivel on pallonivel, sallien jaloille suuren liikkuvuuden. Ihmisillä on tapana omalla lihaksistolla rajoittaa lonkan liikettä mikä näkyy ratsastettaessa. Jos ihminen ei rentouta omaa lihaksistoaan lantion seudulta, se usein johtaa nelipäisen reisilihaksen tahattomaan lyhenemiseen, joka nostaa jalkaa ylös eteenpäin. Lantio olisi täten saatava ensin avautumaan ja rentoutumaan. Tyypillinen virhe ratsastettaessa on puristaa pakaralihaksilla kohti hevosen selkärankaa, ikään kuin tarttua hevosen selkään kiinni persauksillaan. Tämä ensinnäkin tuntuu hevosesta epämiellyttävältä ja ilmenee eteenpäin pyrkimättömyytenä, jopa pysähtymisenä herkillä hevosilla. Toisekseen se estää oikean istunnan estämällä nivelien ja muiden jalan lihasten toimintaa. Pallonivel voi myös muljahtaa helposti paikaltaan väärin käsiteltynä.

Lantiossa alinna ovat istuinluut, jotka tuntuvat monesti istuttaessa kovalla penkillä selvästi. Lantiota kääntämällä istuessaan kovalla tuolilla voi tuntea kuinka ne suuntautuvat eri suuntiin. Jos pakotat selän kuopalle istuinluusi sojottavat takaviistoon, kyömyselkäisenä ne sojottavat etuviistoon ja suora/pitkäselkäisenä ne sojottavat kohtisuoraan alas.

Pään asento on myös tärkeä. Ihmisen pää painaa kuitenkin useita kiloja (n. 5 kg). Hevonen tuntee, jos pää ei ole tasapainossa. Pään tulisi olla kuolaimella ihmiselläkin, niin että se on oikealla paikallaan, ei edessä eikä takana vaan tukevasti selkärangan päällä, ja että leuka on vaakatasossa. Näin hengitys kulkee parhaiten. Voit kokeilla tämän sanomalla tasaisesti aaaa, kun pää on oikealla kohdalla aaaa tulee vaivattomasti ja resonoi kurkussa, jos nostat päätä ylös aaa tulee korkeammalta ja jos painat leukaa alas kurkkusi ahtautuu ja aaa on bassomaisempi. Vartalon hallintaan auttaa esim. Alexander-tekniikka tai itämaiset taistelulajit, joissa kehon energia-keskusta käytetään hyväksi liikkeiden luomiseen.

Kuva luurangosta löytyy esim. http://www.enchantedlearning.com/subjects/anatomy/skeleton/Skelprintout.shtml